Sanasto

Tähän sanastoon on koottu yhteen feminismiin ja antirasismiin liittyviä sanoja ja käsitteitä. Sanaston tarkoituksena on toimia lähteenä feministiseen keskusteluun niille, joille termit eivät vielä ole käytännössä tuttuja. 

Termien selitykset on koottu Fem-R:n avoimessa sanastotyöpajassa, sekä hiottu Fem-R:n hallituslaisten toimesta. 

Sanat ja niiden merkitykset muuttuvat ajassa. Sanoilla on myös erilaisia merkityksiä yksilöille sekä henkilökohtaisten, että historiallisten kokemusten vuoksi. Siksi on tärkeä muistaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus identifioitua niihin termeihin ja käsitteisiin jotka hän kokee oikeaksi. Kaikki keräämämme määritelmät eivät myöskään ole yksiselitteisiä ja joidenkin termien osalta on olemassa ristiriitaisiakin määritelmiä. Olemme koonneet tähän ne, jotka olemassa olevan kirjallisuuden ja tiedon perusteella parhaiten kuvaavat tiettyä termiä.

Mikäli haluat kommentoida jotain termiä tai lähettää muutosehdotuksia, lähetä viesti sivuillamme. Otamme asialliset kommentit mielellämme vastaan.

A

  • Syrjinnän muoto joka kohdistuu vammaisiin, neuro-epätyypillisiin ja mielenterveyden ongelmien kanssa eläviin ihmisiin.  

  • Rasismin muoto, jonka motiivina on nimenomaan afrikkalaistaustaisuus. Se kohdistuu afrikkalaistaustaisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin. Afrofobian perimmäinen tarkoitus on epäinhimillistää, ja siihen linkittyy mustien ihmisten kokemat historialliset vääryydet, kuten kolonialismi sekä heihin liitetyt negatiiviset stereotypiat.

  • Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkoittaa suomalaisia, joilla on sukujuuria Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

  • Käsite "angry black woman" viittaa yleisesti stereotypiaan, joka kuvaa mustia naisia aggressiivisina, vihaisina ja ärtyisinä. Tämä stereotypia on pitkään ollut osa laajempaa kulttuurista kuvastoa ja mediaa, ja se on monin tavoin vahingollinen. Siinä mustat naiset kuvataan usein ylisuurina persoonallisuuksina, jotka ilmaisevat voimakkaasti tunteitaan ja jotka eivät pelkää konfrontaatiota. 

  • Vihamielisyys arabeja tai arabeiksi rodullistettuja kohtaan.

  • Toistuvat kohtaamiset, joissa esimerkiksi tehdään oletuksia henkilöstä liittyen tämän oletettuun taustaan. Ks. myös mikroaggressio.

  • Aktiivista toimintaa, joka pyrkii vähentämään rasismia ja purkamaan rasistisia rakenteita ja ajatusmalleja yhteiskunnassa ja maailmassa.

  • Syrjinnän muoto, joka kohdistuu mustiin ja mustina pidettyihin ihmisiin.

  • Antisemitismi-termistä käytetään suomeksi usein myös termiä juutalaisvastaisuus. Antisemitismi tarkoittaa juutalaisiin kohdistuvaa vihamielisyyttä, joka voi ilmetä toiminnassa, asenteissa tai ajattelumalleissa. Antisemitismin taustalla vaikuttavat muun muassa negatiiviset stereotypiat ja erityispiirteet, joita juutalaisiin ryhmänä sekä juutalaisuuten uskontona liitetään.

B

  • Lyhennys, joka tulee englanninkielen sanoista black, indigenous, people of color. Jättää kuitenkin ulkopuolelleen joitain rodullistettuja vähemmistöjä kuten romanit.

  • Termille ei ole käytössä olevaa suomennosta. Viittaa siihen, kun valkoiset ihmiset maalaavat kasvonsa mustiksi tai muilla tavoin esittävät ulkoisesti mustia. Pohjaa rasistiseen minstrel-perinteeseen, jossa valkoiset amerikkalaiset näyttelivät stereotyyppisiä mustia. Joskus puhutaan myös “brownface”:sta, joka viittaa samaan, mutta esityksen kohteena ovat esimerkiksi intialaiset tai arabit.

D

  • Dekolonisaatio on prosessi, joka viittaa kolonialistisen hallinnon ja vallan purkamiseen ja siirtomaiden itsenäistymiseen johtaviin prosesseihin. Dekoloniasaatio viittaa myös kolonialistisen tiedon, taiteen ja kulttuurin purkamiseen. 

    Dekoloniaalisuus puolestaan tarkoittaa eurosentrisen (ks. eurosentrismi) vallan purkamista, toimijuuden ja itsemäärämisoikeuden palauttamista, alkuperäiskulttuurien tiedon ja taidon arvostuksen nostamista eli tiedon dekolonisaatiota sekä kolonialismin seurauksena syntyneiden eriarvoisten rakenteiden purkamista.

  • Ryhmä ihmisiä joilla on juuret samalla alueella, maassa, mantereella tai maanosassa. Esimerkiksi uiguuridiaspora, palestiinalaisdiaspora tai afrodiaspora. Juuret lähtöalueelle tai itse alue eivät aina ole selviä, kuten esimerkiksi romanidiasporassa.

E

  • Joksikin muuksi kuin valkoiseksi rodullistettu ihminen. Voidaan käyttää samankaltaisesti kuin POC tai ruskea. Termi kuitenkin rakentuu valkonormatiivisuuden (ks. valkoisuus) varaan, ja siten ylläpitää valkonormatiivisuutta.

  • Kun ei-valkoinen ihminen nähdään ainoastaan hänen etnisyytensä ja siihen liittyvien stereotypioiden kautta. Eksotisoinnin avulla käytetään valtaa, esineellistetään ja typistetään ihminen tietyn ryhmän edustajaksi.

  • Etninen profilointi on käytäntö, jossa yksilöitä tai ryhmiä kohdellaan tai tarkkaillaan pääasiassa heidän etnisen taustansa perusteella, ei heidän henkilökohtaisten tekojensa tai käyttäytymisensä perusteella. Tällainen profilointi perustuu ennakkoluuloihin ja stereotypioihin ja voi ilmetä eri muodoissa, kuten syrjintänä, epäreiluna kohteluna, syrjivänä lainsäädäntönä tai jopa rasistisena väkivaltana.

  • Ihmisryhmä, joka koostuu henkilöistä, joilla on yhteinen tausta esimerkiksi suhteessa kieleen, kulttuuriin, uskontoon, kansallisuus tai ulkonäköön. Etnisyys liitetään usein vain ruskeisiin ihmisiin, vaikka kaikilla ihmisillä on etnisyys - myös valkoisilla ihmisryhmillä. Rotu voi olla osa etnisyyttä mutta samaan etniseen ryhmään voi kuulua useampaa eri rotua.

  • Etnisyys viittaa yksilön tai ryhmän identiteettiin ja kuulumiseen tiettyyn kulttuuriseen tai kansalliseen ryhmään, joka perustuu yleensä yhteisiin kulttuurisiin, historiallisiin, kielellisiin tai perinteisiin tekijöihin. Etnisyys voi olla keskeinen osa yksilön identiteettiä ja se voi vaikuttaa siihen, miten yksilö näkee itsensä ja miten hänet nähdään yhteisössä. Etnisyys ei ole pelkästään biologisesti määräytyvä piirre, vaan se on monimutkainen ja kulttuurisesti rakentunut käsite. Etnisyys voi vaikuttaa yksilön sosiaaliseen asemaan, vuorovaikutukseen muiden kanssa ja siihen, miten yksilö kohdataan yhteiskunnassa. Jokaisen ihmisen voidaan katsoa kuuluvan johonkin etniseen viiteryhmään, mutta arkipuheessa siihen yhdistetään yhä usein ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyviä sivumerkityksiä. Sanalla etninen viitataan länsimaissa lähes poikkeuksetta etnisesti vieraiksi koettuihin ihmisiin ja kulttuurintuotteisiin (Holm, 2015). Suomessa etnisyydellä viitataan usein ruskeuteen/mustuuteen/ei-valkoisuuteen.

  • Etuoikeudet tarkoittavat yhteiskunnallisia etuja, oikeuksia ja mahdollisuuksia, jotka ovat saatavilla vain tietyille ihmisille tai ryhmille. Jotkut ihmiset saavat näitä etuoikeuksia jo esimerkiksi syntyessään tiettyyn asemaan. Etuoikeudet ovat intersektionaalisia (ks. intersektiot) eli ne voivat perustua moniin tekijöihin kuten sukupuolelle ja sosioekonomiselle asemalle. Esimerkkinä cis-etuoikeus, eli cis-sukupuoliseksi identifioituva on etuoikeutettu suhteessa transsukupuolisiin, sillä ei kohtaa sitä syrjintää ja muita negatiivisia asioita joita yhteiskunta tuottaa suhteessa transihmisiin. 

  • Rotujalostusoppi jolla pyrittiin yhtäältä kannustamaan lisääntymistä tiettyjen ihmisryhmien keskuudessa ja toisaalta vähentämään sitä toisten, vähempiarvoisena pidettyjen ihmisryhmien keskuudessa. Eugeniikkaa ollaan edistetty mm. erilaisten poliittisten toimien kautta. Eugeniikkaan liittyy keskeisesti käsitys valkoisen rodun paremmuudesta.

  • Maailmankuva, jossa eurooppalaisia arvoja pidetään normina ja parempina kuin ei-eurooppalaisia kulttuuriarvoja. Eurosentristä arvomaailmaa on käytetty valkoisen eurooppalaisen kolonialismin ja uuskolonialismin oikeutuksena.

F

  • Kolorismin ja teksturismin kaltainen syrjinnän muoto jossa valkoisuuteen liitettäviä ulkonäön piirteitä (kasvojen ja kehon) suositaan yli muiden, BIPOC ihmisiin liitettävien piirteiden. 

  • Feminististen arvojen valjastaminen rasistisen ja ksenofobisen politiikkan toteuttamisiin. (esim. sodankäynti enemmistö muslimi valtioita vastaan naisten oikeuksien turvaamisen nimissä, tai turvapaikkapolitiikan kiristäminen naisten oikeuksien nimissä.) 

  • Sateenkaari-ihmisten oikeuksien yhdistämistä nationalistiseen ideologiaan ja sen agendoihin. Usein homonationalismi kuitenkin typistetään viittamaan politiikkaan, jolla ajetaan rasistista agendaa sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien varjolla.

H

I

  • Viittaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi johonkin toimintaan tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi. Inkluusio on aktiivista toimintaa, joka mahdollistaa inklusiivisuuden, eli mukaanottavuuden, lisäämisen.

  • Islamofobia on erityinen rasismin muoto, jolla tarkoitetaan muslimeihin tai muslimiksi oletettuihin henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin kohdistuvia väkivallan tekoja, syrjintää ja rasistista vihapuhetta. Islamofobian taustalla vaikuttavat muun muassa negatiiviset stereotypiat ja erityispiirteet, joita muslimeihin ryhmänä sekä islaminuskoon liitetään. Islamofobia johtaa muslimeiden ulossulkemiseen ja epäinhimillistämiseen.


  • Intersektionaalinen näkökulma korostaa, että syrjintä ei ole yksinkertainen kysymys vain yhdestä tekijästä, kuten rodusta tai sukupuolesta, vaan se voi olla monikerroksista ja kietoutua useiden identiteettien yhdistelmiin. Esimerkiksi mustan naisen kokemus syrjinnästä voi olla erilainen kuin valkoisen naisen tai mustan miehen kokemus.

  • Feminismin muoto, joka ottaa huomioon erilaiset risteävät ja päälleikkäiset syrjinnän muodot, kuten sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden ja yhteiskuntaluokan. Feminismiä ei voida siis ajatella pelkkänä sukupuolikysymyksenä, vaan laajempana yhdenvertaisuusliikkeenä, joka ajaa vapautta valkoisesta patriarkaatista. Intersektionaalisuus on työkalu, jolla voidaan tarkastella feministisestä näkökulmasta yhteiskuntaa ja maailmaa, joka huomioi syrjinnän risteävät ja päällekkäiset muodot. 

  • Kolonialismi on prosessi ja tapahtuma, joka alkaa muualta saapuneiden valloittaessa tietyn alueen. Kolonisaaation prosessiin sisältyy instituutioiden ja valtarakenteiden luomista, joka mahdollistaa kolonisoijan ja kolonisoidun välille muodostuvan hallinnon, riiston, hyväksikäytön ja alistuksen suhteet. Esimerkiksi kolonisoijat näkevät omat arvojärjestelmät arvokkaampina ja muihin kulttuureihin suhtaudutaan holhoavasti, millä oikeutetaan oma toiminta (eli sorto).

  • Kolorismi on ennakkoluuloja tai syrjintää erityisesti rodullisen tai etnisen ryhmän sisällä, joka suosii vaaleapiirteisiä ihmisiä tummapiirteisiin nähden. 

  • Rasismin muoto jossa kulttuuria ja siihen liitettyjä muuttumattomina esitettyjä negatiivisia piirteitä ja eroja käytetään syrjinnän perusteena. Käytetään usein vastustamaan monikulttuurisuutta tai rodullista moninaisuutta yhteiskunnassa

  • Kulttuurinen omiminen on käytäntö, jossa vallitseva kulttuuri ottaa, kopioi tai omaksuu marginaalissa olevan kulttuurin elementtejä, kuten symboliikkaa, vaatteita, uskontoa, musiikkia, kieltä tai perinteitä. Vallitseva kulttuuri käyttää näitä elementtejä, usein taloudellisen hyödyn edistämiseksi, samaan aikaan kun kyseisen kulttuurin edustajat nähdään enemmistön toimesta edelleen alempiarvoisina.

K

M

  • Mallivähemmistö (engl. 'model minority') on tiettyyn vähemmistöryhmään liitetty stereotypia ja myytti, joka asettaa eri vähemmistöryhmät hierarkiseen järjestykseen niihin liitettyjen stereotypioiden pohjalta. Mallivähemmistömyyttiä aseistetaan näin myös muita vähemmistöryhmiä vastaan ruokkimaan eripuraisuutta vähemmistöryhmien kesken. Jos vähemmistöryhmät eivät yllä mallivähemmistön asettamaan tasoon, sillä oikeutetaan lisää sortoa. Ks. sisäistetty rasismi.

  • Arkisia pieniä sanoja, tekoja ja oletuksia, joilla välitetään stereotyyppisiä oletuksia ihmisryhmistä. Mikroaggressiot voivat olla tahallisia tai tahattomia – ne saatetaan usein tarkoittaa hyväntahtoisiksi. Kts. myös arkipäiväinen rasismi.

  • Ihminen, kenen vanhemmat ovat eri rodullisuuksista, esim. musta ja itäaasialainen (engl. mixed race).

  •  Erilaisten kulttuurien yhteiselo asuinalueella, maassa, organisaatiossa tai muussa yhteisössä. Monikulttuurisuus ei ole sama asia kuin rodullinen moninaisuus. 

  • Monimuotoisuus on termi, jolla kuvataan ominaisuuksiltaan vaihtelevien yksilöiden läsnäoloa. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, toimintakyky, etninen tausta, uskonto, koulutus, seksuaalinen suuntaus ja sukupuoli-identiteetti.

  • Viittaa ihmisiin jotka ulkoisesti rodullistetaan afrikkalaistaustaisiksi. Afrikkalaistaustaisilla viitataan tässä yhteydessä Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan.

N

  • Yleisesti hyväksyttyjä ja odotettuja käytäntöjä, sääntöjä tai standardeja, jotka ohjaavat yksilöiden tai yhteiskunnan käyttäytymistä tai odotuksia. Normit voivat vaihdella eri yhteyksissä ja kulttuureissa, ja ne heijastavat yhteiskunnan arvoja, odotuksia ja standardeja.


    Normi eli sosiaalinen normi on sosiologian peruskäsitteitä ja tarkoittaa käyttäytymistä koskevaa virallista tai epävirallista sääntöä, jonka rikkomista seuraa virallinen tai epävirallinen rangaistus eli sanktio. Erään määritelmän mukaan normit ovat "sääntöjä, joita ryhmä käyttää määrittämään hyväksyttävät ja sopimattomat arvot, uskomukset, asenteet ja käyttäytymismallit. Säännöt voivat olla virallisia tai epävirallisia. Sääntöjen rikkominen voi johtaa vakaviin rangaistuksiin." [1] Sosiaalisen normin mukaista käyttäytymistä toisaalta voidaan tukea palkitsemalla.


    Sosiaaliset normit ilmaisevat vakiintuneita ja hyväksyttyjä tai vaadittuja toimintamalleja elämän eri alueilla. Normien kunnioittaminen tukee henkilön sosiaalista asemaa ryhmässä. Normeja rikkomalla yksilö taas vaarantaa asemansa ryhmän jäsenenä.

  • Normikriittisyydellä tarkoitetaan yhteiskunnassa vallitsevien normien kriittistä tarkastelua eli aktiivista toimintaa normien purkamiseksi. Normikriittisyyden sijaan voidaan käyttää myös termiä normitietoisuus. Tietoisuudella viitataan siihen, ettei kaikkiin yhteiskunnallisiin normeihin välttämättä tarvitse suhtautua kriittisesti, mutta niiden olemassaolo kuitenkin tiedostetaan.

  • ks. Normikriittisyys

O

  • Eurooppalainen suhtautuminen Länsi ja Keski-Aasian (Lähi-itä), Itä-Aasian ja Pohjois-Afrikan kulttuureihin. Orientalismissa nämä kulttuurit nähdään staattisina ja kehittymättöminä, vastakohtana “kehittyneelle, rationaaliselle ja korkeampiarvoiselle” länsimaalaiselle kulttuurille. Ks. vähemmistöryhmien karakterisointi.

  • Koska valkoisuus on länsimaissa normi, valkoisuuteen liittyvät ominaisuudet nähdään myös toivottuina. Ilmiö tunnetaan myös nimellä 'valkoistaminen'. Liittyy vahvasti myös toiseuttamisen prosessiin ja siihen, että ei-valkoiseksi rodullistettu haluaa assimiloitua tai muuten pienentää oman ruskeutensa taakka.

  • Lyhennys joka tulee englannin kielen sanoista People of Colour. Lyhennettä käytetään Suomessa luultavasti eniten poc:n keskuudessa, eikä se ole juuri levinnyt valtavirtaan. Käännetään joskus “värillinen”, mutta kyseinen termi on enemmänkin verrannollinen termiin “coloured” joka on historiansa vuoksi usein mielletty alentavaksi termiksi. Ks. myös BIPOC

  • Pluriversaalisuus on käsite, joka viittaa moninaisten maailmojen ja todellisuuksien olemassaoloon ja tunnustamiseen. 

    Se korostaa ajatusta siitä, että ei ole vain yksi universaali totuus tai näkökulma, vaan monia erilaisia näkemyksiä, kulttuureita ja maailmoja, jotka ovat päteviä ja tärkeitä omalla tavallaan. Pluriversaalisuus asettaa kyseenalaiseksi yhdenmukaisuuden ja yhden totuuden käsitteen. Pluriversaalisuus on myös osa keskustelua postkolonialismin ja dekolonialismin yhteydessä, ja se haastaa perintöä, jossa eurooppalaiset näkökulmat ja tiedot ovat hallinneet maailmanlaajuisesti ja pyrkii palauttamaan paikalliset ja alkuperäiskansojen näkökulmat ja tiedot arvoon. Tavoitteena on edistää oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja moninaisempaa maailmaa, jossa erilaiset kulttuurit ja identiteetit voivat kukoistaa ja vaikuttaa.

  • "Proximity to blackness" voidaan suomentaa suomeksi esimerkiksi "läheisyys mustuuteen" tai "läheisyys mustiin". Tämä termi viittaa yleensä siihen, miten eri ihmiset tai ryhmät kokevat olevansa lähempänä tai kauempana mustista ihmisistä rodullisessa, kulttuurisessa tai yhteiskunnallisessa mielessä. Termiä voidaan käyttää kuvaamaan esimerkiksi sitä, miten joku saattaa tuntea olevansa lähempänä tai kauempana mustasta kulttuurista tai kokemuksesta, riippuen heidän omasta taustastaan ja kokemuksistaan. Termillä voidaan mitata sosiaalista statusta, joka saavutetaan ottamalla esimerkiksi mustuuden kokemuksesta niitä asioita, joista voi seurata itselle etuja.

P

  • Jonkun ihmisen tai ihmisryhmän arvottamista alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät ulkoisten tai näkyvien piirteiden vuoksi. Rakentunut historiallisesti etenkin eugeniikan käsitteiden ja kolonialismin historian päälle ylläpitämään valkoista ylivaltaa. Rasismiin käsitteenä sisältyy oletus syrjivän ryhmän valta-asemasta suhteessa syrjittyyn ryhmään. Rasismilla on monia erilaisia muotoja - se on näkyvää, näkymätöntä, väkivaltaista ja hienovaraista. (ks. rakenteellinen rasismi, mikroagressio, rodullistaminen, sisäistetty rasismi)


    Rasismi on valkoisen ylivallan työkalu. Syrjintä valkoisia kohtaan ei ole rasismia, sillä globaaleita valtasuhteita ei pysty kumoamaan paikallisista valtasuhteista riippumatta.

  • Lainsäädännön ja erilaisten instituutioiden käytäntöihin ja sääntöihin pohjautuva rasismi (kutsutaan myös nimellä institutionaalinen rasismi). Rakenteelliseksi rasismiksi voidaan myös ajatella kulttuuri, käyttäytymis- ja ajatusmallit, sillä nämä ovat myös rakennettuja käytäntöjä ja sääntöjä. Rakenteellinen rasismi on usein näkymätöntä, jonka vuoksi sitä voi olla vaikea hahmottaa.

  • Tulee englannin kielen sanasta representation eli edustus. Termillä viitataan ihmisryhmän mahdollisuuteen tulla kuulluksi ja nähdyksi yhteiskunnassa, esimerkiksi mediassa. Representaatiosta puhuttaessa viitataan myös vähemmistöjen äänen puutteeseen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

  • Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi jossa liitetään merkityksiä ja oletuksia ihmisiin tai ihmisryhmiin etnisen taustan, uskonnon, kulttuurin, kansallisuuden ja/tai ihonvärin ja muiden ulkoisten piirteiden perusteella. Myös valkoiset ihmiset tulevat rodullistetuksi valkoisiksi näiden ominaisuuksien kautta. (ks. rodullistettu)

  • Rodullistettu viittaa yleensä henkilöön joka tulee rodullistetuksi ei-valkoiseksi. Rodullistaminen prosessina kuitenkin koskee kaikkia ihmisiä. (ks. rodullistaminen)

  • Romanivastaisuus tarkoittaa romaneihin kohdistuvaa syrjivää ja rasistista suhtautumista. Lisäksi se on toimintaa, joka pohjautuu ennakkoluuloisiin ja stereotyyppisiin käsityksiin romaneista. Romanivastaisuus johtaa romanien ulossulkemiseen yhteiskunnasta ja epäinhimillistämiseen, mikä vaikeuttaa muun muassa romanien työllisyyttä ja asunnonhakua.

  • THL:n mukaan: Rotu on sosiaalisesti rakentunut käsite, joka pyrkii luokittelemaan ihmiset ominaisuuksien perusteella erilaisiin kategorioihin. Sen avulla tuotetaan valtasuhteita, jossa tietyt piirteet, kuten valkoisuus, katsotaan tuovan etuoikeuksia ja yhteiskunnallisia valta-asemia suhteessa ei-valkoisiksi rodullistettuhin. Ihmisryhmien välillä ei ole olemassa erilaisia biologisia rotuja. Huom! Rotu ei ole etnisyyden synonyymi.

  • Koko Hubaran tunnetuksi tekemä termi. Ruskea viittaa kaikkiin ei-valkoisiksi rodullistettuihin ihmisiin. Ruskeus on ensisijaisesti itsemäärittelykysymys.

R

S

  • Sateenkaari tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen termistön osalta Kts. Setan sivut

  • Ruskeiden ihmisten (ks. Ruskea) tai ryhmien sisäistetyt itseen kohdistuvat rasistiset ajatukset ja uskomukset. Voivat koskea myös kokonaisia BIPOC-ihmisryhmiä. Ks. esim. Kolorismi.

  • Kolorismin ja featurismin kaltainen syrjinnän muoto jossa valkosuuteen liitettäviä hiusten ja karvoitukseen liitettäviä piirteitä suositaan yli muiden piirteiden. Koskee erityisesti naisia ja sukupuoltaan feminiinisesti ilmaisevia ihmisiä. (Esim. Vaaleat suorat hiukset tai ohut vaalea kehon karvoitus)

  • Sosiaalinen prosessi jossa yksilöt tai ihmisryhmät, jotka poikkeavat normista luokitellaan valtaa pitävän ryhmän toimesta ulkopuolisiksi. Tämä tapahtuu määrittelemisen, nimeämisen, identifioimisen ja ulossulkemisen kautta sekä ryhmän ominaispiirteinä nähtyjen ominaisuuksien jatkuvana toistamisena. 

T

  • Tarkoittaa feministisiä teorioita, toimijoita ja henkilöitä jotka ajavat valkoisten naisten oikeuksia huomioimatta muita syrjinnän muotoja kuin sukupuolen. Käytännössä tällöin ajetaan valkoisten, toimintakykyisten, cis-hetero naisten asemaa, eivätkä tällaiset toimijat tunnista omia etuoikeuksiaan suhteessa muihin marginalisoituihin ryhmiin ja vähemmistöihin.

  • Ilmiö joka kuvaa valkoisten ihmisten defenssiivistä, uhriutuvaa  ja itseään keskittävää reaktio keskusteluissa rakenteellisesta rasismista ja valkoisesta etuoikeudesta. Valkoisessa herkkähipiäisyydessä valkoisen ihmisen syyllisyyden tai häpeän tunteet estää aidon keskustelun aiheesta ja sen sijaan keskustelu siirtyy valkoisen ihmisen tunteiden käsittelemiseen. 

  • Valkoinen pelastajuus on toistuva dynamiikka ja narratiivi jossa valkoinen ihminen asettuu pelastajaksi ja vapauttajaksi suhteessa ruskeisiin ihmisiin. Ruskeilta ihmisiltä viedään toimijuus ja heidät nähdään passiivisina toiminnan kohteina. Valkoinen pelastajuus keskittää “valkoista hyvyyttä” (eng. white benevolence) ja syrjäyttää keskustelunavauksia ruskeisiin ihmisiin kohdistuvien ongelmien juurisyistä kuten eurooppalaisesta kolonialismista. 

    Valkoinen pelastaja on henkilö joka omasta mielestään auttaa ei-valkoisia ihmisiä, mutta ei omaa tarvittavaa ymmärrystä, kokemusta tai esimerkiksi koulutusta kyseiseen tehtävään. Ilmiöön usein liittyy oman eettisyyden ja hyvyyden tunteen kohottaminen.

  • Syyllisyyden tunne, joka herää valkoisen ihmisen tietoisuudesta valkoisesta ylivallasta ja omasta osallisuudesta siihen. Havahtuminen omaan tietämättömyyteen ja osallisuuteen valkoiseen ylivaltaan usein herättää syyllisyyttä ja häpeää. Tunteiden käsittelemättä jättäminen voi johtaa defenssiivisyyteen omasta yhteiskunnallisesta asemasta. Valkoinen syyllisyys voi myös johtaa oman pahan olon keskittämiseen ja sen käsittelyyn rasismin käsittelyn ja sen purkamisen sijaan.

  • Normit, arvot ja rakenteet jotka vahvistavat valkoisuutta yhteiskunnallisena normina ja itsestäänselvyytenä. 

  • Viittaa sosiaaliseen (valta)rakenteeseen, jossa valkoisiksi rodullistetut (ks. rodullistaminen) henkilöt nähdään normina, johon ei-valkoisia henkilöitä verrataan (ts. valkonormatiivisuus). Valkoisuus ei rakennu pelkästään ihonvärin kautta vaan myös mm. muiden ulkoisten piirteiden kuten kasvojen piirteiden ja hiusten tekstuurin (ks. teksturismi ja featurismi) tai uskonnon, kulttuurin (ks. kulttuurirasismi), kansallisuuden tai kielen kautta. Historiallisten syiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vuoksi valkoiset ihmiset ovat ryhmänä valta-asemassa suhteessa ei-valkoisiin ihmisiin. Valkoisuus tarjoaa etuoikeuksia niille jotka nähdään valkoisina. Valkoisuus ei siis tarkoita suoranaisesti ihonväriä tai -sävyä.

  • Vihapuheella tarkoitetaan yksilöä tai ihmisryhmää halventavaa puhetta, jonka taustalla on poliittinen tai ideologinen motiivi. Vihapuhe tarkoittaa puhetta, kirjoitusta tai muuta ilmaisua, joka on syrjivää, vihamielistä tai halventavaa kohteen perusteella, kuten esimerkiksi henkilön rodun, uskonnon, etnisen taustan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, vamman tai muun ominaisuuden perusteella. Vihapuheen tarkoituksena on usein loukata, syrjiä, uhkailla, pelotella tai herjata toisia ihmisiä tai ryhmiä.

  • Ylimääräinen kuormitus (ns. “normaalin” elämän kuormituksen lisäksi), joka syntyy elämän aikana koetuista syrjinnän ja rasismin kokemuksista tai niiden uusiutumisen pelosta. Vähemmistöstressiä aiheuttaa myös se, että syrjinnän kokemuksia ei välttämättä voi erotella toisistaan, esimerkiksi naiseuden ja mustuuden intersektio. Vähemmistöstressi voi johtaa kroonistuneen stressitilaan ja olla traumatisoivaa. 

V

  • Osa sukupuoli- ja perheroolien kritiikkiä ja keskustelua tasa-arvosta. Äitiminen (engl. mothering) on feministinen termi, jota käytetään korostamaan äitiyden aktiivista luonnetta. Termi on syntynyt erottamaan toisistaan äitiyden, jota määrittävät patriarkaattiset rakenteet ja instituutiot, sekä äitimisen, johon kytkeytyy myös kokemusten ja toiminnan pohdinta ja niiden jakaminen muiden kanssa.

Ä

  • Termi viittaa tilanteeseen, jossa henkilö, joka kuuluu ei-valkoiseen etniseen ryhmään, näyttää tai koetaan ulkoisesti valkoiseksi. Tämä voi liittyä esimerkiksi henkilön ulkonäköön, ihonväriin tai muihin fyysisiin ominaisuuksiin, jotka voivat johtaa siihen, että heidät virheellisesti oletetaan olevan valkoisia, vaikka heillä voi olla taustaltaan tai kulttuurisesti yhteys ei-valkoisiin ryhmiin. Huomaa, että valkoiseksi luetuksi tuleminen muuttuu ajassa ja paikassa.

W