Orpon hallitus julkaisi 31.8. eduskunnalle tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedonannon valmisteli valtioneuvoston kanslian (VNK) asettama valtiosihteereistä ja kansliapäälliköistä koostuva työryhmä, joka oli lähettänyt kuulemispyynnön noin sadalle taholle. Fem-R ei ollut näiden toimijoiden joukossa, kuten ei ollut moni muukaan merkittävä antirasistinen toimija.
Lähetimme kuitenkin pyytämättä oman lausuntomme muiden VNK:n kirjallisten kuulemisten joukkoon. Avaamme tässä kirjoituksessa vastaustamme kuulemispyyntöön sekä näkemystämme hallituksen tiedonantoprosessin läpinäkyvyydestä ja uskottavuudesta.
Eduskunta käsitteli rasismin torjuntaan keskittynyttä tiedonantoa keskiviikkona 6.9. ja äänestää perjantaina 8.9. hallituksen nauttimasta luottamuksesta. Myös ministeri Riikka Purralle ja ministeri Wille Rydmanille on esitetty epäluottamusta.
VNK:n kuulemisprosessin lopputuloksena olevaan hallituksen “rasismin vastaiseen tiedonantoon” ja toimenpideohjelmaan kommentoimme tällä erää lyhyesti, että meillä oli jo prosessiin lähtiessä epäilyksiä siitä, otettaisiinko annetut asiantuntijalausunnot ajatuksella huomioon vai olisiko kyseessä vain keino pönkittää tyhjän viestintätempun uskottavuutta. Hallituksen kriisitilanteeseensa kiireesti tuottama kaksikymmentäkolmekohtainen toimenpideohjelma epäilemättä sisältää hyödyllisiä toimenpiteitä – joiden monien kuitenkin soisi olevan itsestäänselvyyksiä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallimaana esiintyvässä valtiossa. Poissaolollaan loistaa mm. rodullistettujen ihmisten arkea kuormittavan poliisien ja vartijoiden suorittaman etnisen profiloinnin täysimääräisen kieltämisen edistäminen, siinä missä “virkamiesten, tuomareiden ja muiden julkisten toimijoiden systemaattinen häirintä” on erikseen katsottu aiheelliseksi nostaa omaksi toimenpiteekseen.
Seuraavassa keskitymme tiedonantoprosessin läpinäkyvyyteen ja uskottavuuteen Fem-R:n näkökulmasta.
Valtioneuvoston kanslian kuulemispyyntö edellisen hallituksen aloittaman Yhdenvertainen Suomi -ohjelman pohjalta
Hallituksen tiedonantoprosessi on vaikuttanut meille antirasistisille toimijoille lähinnä teatterilta. Ensinnäkin kuulemispyyntöä ei oltu lähetetty antirasistisille järjestöille eikä muslimijärjestöille. Tällaista tiedonantoa ei yksinkertaisesti voi tehdä kuulematta ruskeita ihmisiä. Toisekseen kuulemispyynnölle jätettiin alle kaksi viikkoa vastausaikaa, vaikka tutustuttavaa materiaalia oli kuitenkin kymmeniä sivuja, jopa satoja, jos halusi tutustua ohjelman arviointeihin. Näin lyhyen vastausajan antaminen kuulemispyynnölle heikentää läpinäkyvän arvioinnin toteuttamista ja kyseenalaistaa kuulemispyynnön vilpittömyyden ja potentiaalin vaikuttaa tulevaan tiedonantoon.
Kuulemisessa kysyttiin edellisen hallituksen Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman kolmea keskeisintä tavoitetta, joihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, ja ohjelman toimenpiteitä, jotka ovat olleet erityisen hyödyllisiä. Lisäksi kuulemisessa kysyttiin mitä muuta olisi tärkeä nostaa esille yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vastauksessamme työryhmän kuulemispyyntöön painotimme, että Yhdenvertainen Suomi -ohjelma on vielä kesken, eikä sen kaikkia toimenpiteitä olla vielä päästy arvioimaan kunnolla. Ohjelmaa on sikäli myös hankala hahmottaa, koska kaikkia hankkeita ei olla avattu tai julkistettu tavoilla, jotka saavuttaisivat kansalaiset tai edes aktiiviset kansalaistoimijat. Suomessa on tähän mennessä oltu haluttomia tunnistamaan ja tunnustamaan rasismia. Tästä johtuen kansalaisjärjestöillä on ollut iso rooli perus- ja ihmisoikeuksien valvomisessa vähemmistöjen näkökulmasta. Siksi on erityisen tärkeää, että tällaisten poliittisten hankkeiden tulokset ja tiedot ovat läpinäkyvästi saatavilla.
Toimintaohjelman konkreettiset toimenpiteet, jotka ovat näkyneet kansalaisille ja järjestökentälle ovat harvassa. Yksi toimenpiteistä, joka on ollut näkyvillä, on #olenantirasisti-kampanja, joka ei toiminut toivotusti. Toimenpiteiden todellista vaikuttavuutta onkin mahdotonta arvioida ilman saatavilla olevaa dataa tuloksista. Kaiken lisäksi moni toimenpide on ollut kampanjaluonteinen eikä ole siksi voinut toimia laajemmin muuttamaan rakenteita sen syvällisemmin. Vastauksessa kuulemispyyntöön painotimmekin sitä, että suunniteltuja ja aloitettuja toimenpiteitä tulisi jatkaa pitkäkestoisesti ja asianmukaisesti seuraten. Yksi Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelman tärkeimmistä hyödyistä on ollut datan tarpeen tunnistaminen ja ensimmäiset askeleet sen keräämiseksi.
Korostimme vastauksessamme myös sitä, että olisi tärkeää nostaa esille miten rasismi kontekstualisoidaan. Monesti Suomessa rasismi nähdään monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajuuteen liittyvänä ongelmana, mutta tosiasiassa myös täysin monokulttuuriset, ruskeat Suomessa syntyneet suomalaiset tai ruskeat Suomeen adoptoidut kokevat samalla tavalla rasismia kuin rodullistetut maahanmuuttajat. Toisekseen olisi hyvä myös ymmärtää moniperusteisen syrjinnän vaikutustavat. Syrjinnän vaikutukset kasautuvat ja vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin. On myös tärkeää huomata, että monet toimenpiteet, kuten esimerkiksi syrjäytymisen estäminen tai työllisyyden parantaminen, voidaan tehdä myös antirasistisesti tunnistaessamme eri syrjinnän tasot ja muodot. Esimerkiksi mustat musliminaiset kokevat eri tavalla rasismin ja seksismin vaikutukset kuin aasialaismiehet, vaikka molempiin ihmisryhmiin kohdistuu rasismia. Kolmanneksi olisi myös tärkeää huomata rasismin monenlaiset mekanismit: näkyvä rasismi ei ole rasismin ainoa muoto, vaan rasismi vaikuttaa myös rakenteissa ja käytännöissä. Esimerkiksi kenelle toimenpiteitä suunnataan valtion taholta ja keihin kohdistuu epäsuhteessa eniten haittaa valtion toimista? Rasismi ei ole aina siis eksplisiittistä, vaan se voi olla hyvinkin huomaamatonta, tahatonta ja hienovaraista.
Suomen historian ensimmäisestä rasismin vastaisesta toimintaohjelmasta on arvokasta oppia, että rasismiin on puututtava kokonaisvaltaisesti ja läpileikkaavasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Rakenteellista rasismia purkavien valtiotason toimenpiteiden lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota myös ruohonjuuritason toimijoiden tukemiseen esimerkiksi tunnistamalla paremmin ja puuttumalla voimakkaammin vihapuheeseen ja maalittamiseen. Koska rasismi itsessään on laajaa ja esiintyy monilla eri tavoilla, täytyy siihen kohdistuvien toimenpiteiden tapahtua myös laajalla skaalalla.
Fem-R:n hallitus
Fem-R:n Valtioneuvoston kanslialle toimittama kirjallinen kuuleminen: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2aa993c2-4c44-4065-8d2f-94feee48051d/47be401c-b3ae-4a13-b219-50b28a17b800/LAUSUNTO_20230815065106.PDF
Hallituksen tiedontanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165110